Ruoka

Syömisen ja ruokavalion tulevaisuus

Ruoka

Ei tarvitse kertoa erikseen, kuinka tärkeä rooli ruoalla ja syömisellä on elämässämme. Ruoka on Maslow’n tarvehierarkian peruspilareita, se on oleellisessa osassa selviytymisemme kannalta. Tämä osoittaa ihmiskunnan luovuuden täydellisesti: ruokaa on olemassa rikkaammassa muodossa kuin koskaan niin ainesosien, variaatioiden, muotojen, makujen ja värien osalta ympäri maailmaa. Maailmassa on erilaisia ruokalajeja grönlantilaisesta kiviakista (joka valmistetaan sullomalla satoja pieniä lintuja hylkeen sisään kypsymään kuukausiksi kivikasan alla) aina tagliatelleen käsin leikatulla liharaguulla maailman parhaassa ravintolassa Osteria Francescanassa.

Uusien digitaalisten terveystyökalujen käyttöönotto tulee mullistamaan yhtä vanhan toiminnon kuin elämä itse: ruoan kuluttamisen. Innovaatiot ja teknologia tulevat auttamaan meitä olemaan tietoisempia ruoan kuluttamisen suhteen. Uusimmat teknologiat voivat auttaa meitä ymmärtämään, mitä me syömme, kuinka meidän pitäisi syödä sekä joka venyttämään ruokateollisuuden rajoja. Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin siihen, kuinka teknologia tulee muuttamaan ruoan tulevaisuutta.

Ruokaa elämisen ja sosiaalisuuden takia

Kaikki tietävät, että syöminen on myös erittäin tärkeä sosiaalinen tapahtuma kaikissa yhteisöissä ja ryhmissä. Ruoan tarjoaminen ja syöminen ovat olleet yleisiä aktiviteetteja ihmisten keskuudessa aina kiviajalta lähtien: miehet metsästivät mammutteja ryhmissä ja naiset keräsivät syötäviä marjoja, pähkinöitä ja juuria, jonka jälkeen kaikki kokoontuivat syömään saaliinsa yhdessä.

Tämä ei ole muuttunut aikojen saatossa yhtään. Uuni tai tulisija on pysynyt jokaisen kotitalouden keskiössä vuosituhansien ajan. Perheet kokoontuvat yhteen keittiöön ja jakavat ruokansa sekä tarinansa aterian ääressä. Syöminen tuo ihmisiä yhteen, saa aikaan keskusteluja, yhdistää tai jopa erottaa ihmisiä perustuen eroavaisuuksiin makujen suhteen.

Radikaalit teknologiset muutokset, innovaatiot ja yhteiskunnalliset muutokset 1900- ja 2000-luvuilla ovat jättäneet jälkensä myös ruokaan ja syömistapoihimme. Pikaruokaravintolat vastaan terveellinen elämäntyyli, tiedostava kokkaaminen vastaan satunnaiset syömisajat, liikalihavuus kehittyneissä maissa vastaan nälänhätä kehitysmaissa, ruoan massavalmistus vastaan paikallinen lähiruoka. Mahtuuko tähän kakofoniaan yhtään selkeää trendiä? Miltä ruoan ja syömisen tulevaisuus näyttävät? Onko mitenkään mahdollista koettaa ennustaa, mitä syömme 20 vuoden kuluttua ja kuinka syömme sitä?

Emme tiedä ruokamme alkuperää

Meillä on hyvin harvoin mitään tietoa siitä, mitä ostamme supermarketista tai mitä lautasellamme on työpaikkaruokalassa. Mistä lounaalla syömäsi munakoiso oli peräisin? Ja missä syömäsi kana oli kasvatettu? Entä lasillinen viiniä, jonka joit illallisella? Vaikka ostamissamme tuotteissa on listattuna useimmiten niiden ainesosat, meillä ei ole mitään ideaa siitä, mistä ruokamme on peräisin ja mitä aineksia se sisältää. Tämä on vielä huolestuttavampaa, kun ottaa huomioon koko ajan kasvavan valmiiksi pakattujen ruokien suosimisen tuoreiden ainesten sijasta. Erityisen vaarallista tämä on hengenvaarallisten ruoka-allergiaoireiden riskin vuoksi.

Maailman allergiajärjestön arvion mukaan 220—250 miljoonaa ihmistä kärsii allergioista. Viimeaikaiset analyysit osoittavat, että ruoka-allergioiden määrä on kasvussa, vaikkakaan sen syyt eivät ole selviä. Euroopassa 2 prosentilla aikuisista on ruoka-allergioita, mutta myös lapset kärsivät näistä jopa hengenvaarallisista reaktioista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 7 prosenttia ja Australiassa 9 prosenttia lapsista kärsivät allergioista, joskus jopa tappavin seurauksin. Tämän vuoksi on yhä tärkeämpää, että tiedämme ruokamme koostumuksen tarkasti.

Digitaaliset ratkaisut auttavat rutiineissa

Viimeisen vuosikymmenen aikana maailmamme on muuttunut valtavasti, ja tuon muutoksen takana on teknologinen kehitys ja sen mukana tulleet digitaaliset palvelut, joita tänä päivänä tuntuu syntyvän joka alalle kuin sieniä sateella. Ensimmäisiä digitaalisia palveluita olivat keskustelufoorumit, joiden ansiosta toisilleen tuntemattomat ihmiset ympäri maailmaa saattoivat vaihtaa kuulumisia heitä kiinnostavista asioista. Pian perässä seurasivat pelit – harva pelaa enää nykyään shakkia, venttiä tai edes ristinollaa pöydän ääressä kaverin kanssa, kun netissä pelit pyörivät 24/7. Nyt myös ruokailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen maailmaan älypuhelinten sovellusten kautta.

Vaikka teknologia ja innovaatiota eivät itsessään välttämättä riitä selvittämään jokaista mysteeriä syömistapojemme suhteen, markkinoilla on muutamia loistavia ratkaisuja, jotka voivat auttaa luomaan terveellisemmän ruokailurutiinin. Sovellukset voivat auttaa meitä oppimaan enemmän ruokailutottumuksistamme ja ravinnosta. Esimerkiksi MyFitnessPal-sovelluksella voit kirjata ylös ja seurata aterioitasi, samalla kun se tarjoaa haettavan tietokannan yli 300 miljoonasta kohteesta. Se sisältää myös personoidun ruokavalioprofiilin, joka räätälöidään toivomiesi ruokavaliotavoitteiden perusteella.

Ruokaskannerit avuksi

Eräs lääke epätietoisuuteemme voisi olla lista, jossa kerrotaan täsmälleen, mitä aineksia ja kuinka paljon kaloreita ateria sisältää ja mitä allergeenejä tai toksiineja se voi sisältää. Eikä pelkästään syödyn aterian tyypin perusteella, vaan lautasellamme olevan ruoan täsmälliset tiedot ja määrät. Useat yritykset ovat jo koettaneet saavuttaa tämän käyttämällä ruokaskannereita.

Piilaaksossa toimiva yritys Nima on kehittänyt kaksi siirrettävää skanneria. Sen gluteenisensorin ansiosta käyttäjät voiva tarkastaa ruokansa gluteenisisällön varalta paikan päällä, mikä on käänteentekevä mullistus keliakiasta kärsiville henkilöille. Yhtiön toinen laite on pähkinäsensori, joka auttaa tunnistamaan pähkinäsisällön ruoassa. Pähkinäallergia on yksi maailman yleisimmistä ruoka-allergioista, joka voi johtaa hengenvaaralliseen anafylaktiseen reaktioon. Pähkinöiden tunnistaminen ruoan sisällöstä ennen sen syömistä voi kirjaimellisesta pelastaa jonkun hengen.

Myös muut valmistajat ovat astuneet kuluttajamarkkinoille omien ruokaskannereidensa kanssa. SCio skannaa ruoan ja analysoi sen kemialliset ainesosat mikrospektrometrin avulla. Viime aikoina yhtiö on kuitenkin siirtänyt fokuksensa enemmän maatalousteollisuuteen sen sijaan, että se olisi kehittänyt edelleen kuluttajatuotettaan.

Vaikka teknologia on lupaavaa, kehitystyö on vielä vasta lapsenkengissä, ja vastassa on vielä runsaasti erilaisia haasteita. Jotta ruokaskannerista esimerkiksi tulisi suosittu tuote, sen täytyisi olla kädessä pidettävä laite. Nykyisellä teknologialla tämä tarkoittaisi, että insinöörien tulisi uhrata sensitiivisyyttä, tarkkuutta ja muita ominaisuuksia kätevän koon saavuttamisen kustannuksella. Nima on kehittänyt jo kaksi erillistä laitetta kahden erillisen ruoka-ainesosan tunnistamiseen. Olisi paljon kätevämpää saada nämä kaikki yhteen laitteeseen, mutta siitä tulisi melko raskastekoinen eikä lainkaan käyttäjäystävällinen. Mutta kun teknologia kehittyy, pääsemme lopulta tähän pisteeseen.

Tuoreet vihannekset